Kuun kurja puoli

Aamupäivästä käynnistynyt väsymyksen sekä kuumeen nousemisen tuoma viipyilevä tunnelma antaa aivan uudenlaista väriä Nethackin pelaamiselle.

Joel on kirjottanut blogiinsa runoutta, joten minun on nyt vastattava haasteeseen Arthur Rimbaud(Jack Keroac?)-henkisellä modernilla sonetilla:

Tanssimestari Kuolema ja hänen rakas vaimonsa
Maailmanpalo katsovat kokolattiamatollaan maatessaan Kuninkaan ensialkelia.
Jalat, kädet, suudelmat, mielet, vainot ja viikunat ja Kuningas nostaa kätensä juhlien päättymisen merkiksi. Miksi Kuningas itkee ja vaikeroi; hänen laulussaan kulta soi ja kädessään on kaunis lasirengas.

Kuninkaan nuoruus on suuremmoinen kesä, hän kohottaa kätensä ja levittää suuren sylinsä; hänen sylinsä on nuoruuden vimma ja kuoleman vietti. Tanssimestari palvoo häntä uskollisesti: kuolemalta varjelee, totuuden torjuu. Kuningas ei elä itseään varten vaan vuoksi toisten kätten.

Millainen on ajan loppu? Miksi täällä ei ole ketään? Milloin te annatte minun katsoa valtakuntaani? Eikö arvovaltani ole mitään? En jaksa enää tähtiä laskea. Luen satuja orvokeista ja siitä, kuinka vuosia sitten vanhat miehet olivat aivan liian vakavissaan. Maailmanpalo hymyilee hiljaa ja itkee illalla vasten Tanssimestarin olkaa: hän on liian nuori, ei hän voisi ymmärtää kuinka maailma teki huorin ja jätti meidät tänne yksin rikkänäisten junien keskelle.

Lopulta Kuningas kohottaa nyrkkinsä raivossaan ja murhaa paraatimiekallaan Tanssimestarin ja Maailmanpalon jättäen jälkeensä vain tyvenen salon. Viimein palatsin ovet avautuvat ja elävien kansoista julkeimmat nauravat raunioitunutta pääkatua pitkin kävelevälle kuninkaalle: "Täällä hän viimein on! : katso kuinka lapseni ovatkaan kauniita, hänet on nimetty Sinun mukaasi!". Kuningas katsahtaa maassa lepävään peilinkappaleeseen kylmin silmin. Palatsin hän ei palannut enää ikinä, kadulla, sienipilven alla Kuningas vieläkin nukkuu ja puristaa sylissään kaunista lasirengasta huulillaan orvokkisatujen sanoja.

Tanssimestarin laulussa Kuninkaan loppu on kaunis, Tanssimestarin laulussa Kuningas ei itke, Tanssimestarin laulussa Kuningas loppuu maailman jälkeen.